maanantai 25. helmikuuta 2013

¡Hola!

Tässä on nyt muutaman päivän opeteltu yhtä sun toista. Esim. miten noilla busseilla matkustetaan, koska se ei todellakaan oo helppoo, jos ei tiedä näistä alueista mitään. Toissapäivänä päätin ihan vaan kävellä, kun en tiennyt meneekö kaikki bussit sinne minne halusin. Eikä ollut hajuakaan mitä kyytiin noustessa olisi pitänyt sanoa... :D Eilen sunnuntaina pysyttelinkin sitten koko päivän kotona (lauantaina juhlittiin kera perulaisten ja ranskalaisten), mutta tänään sitten kyselin mun buddylta, joka on vähän kuin tutor suomessa, miten pitää toimia. Mulle myös selvisi tuleva koulureitti, koska käytiin koululla tutustumassa paikkoihin ja kv-toimistossa hoitamassa asioita. Kohta pitäisi vielä jaksaa tutkia niitä kurssiluetteloita.

Tosiaan meidän koulu sijaitsee La Molinassa, kun me taas asutaan Mirafloresissa. Molemmat on Liman kaupunginosia, mutta julkisilla (lue: pikkubusseilla) matkaan menee suunnilleen tunti liikenteestä riippuen. Kaksi bussia kotoonta koululle maksaa noin 1,50-2,50 solia eli alle euron. Ollaan kyllä vähän mietitty taksiakin, koska täältä on monta menossa samaan kouluun ja taksienkin hinnat ovat superhalpoja. Ja ne on nopeampia.

Tässä pari salakuvaa bussin sisältä tältä illalta:



Näiden kuvien jälkeen kotimatka muuttui erittäin kiinnostavaksi, kun buddyn isä soitti ja pyysi häntä jäämään bussista aikaisemmalla pysäkillä kuin meillä oli tarkoitus. Matkassa tosiaan oli mun lisäksi neljä ranskalaista vaihtaria ja kukaan meistä ei tiennyt sitä pysäkkiä. Tai mitään muutakaan sen puoleen. Alban (=buddyn) isä ilmoitti sitten että voi heittää meidät kaikki kotiin. Me vaan ei todellakaan asuta samassa talossa vaan ihan eri puolilla Mirafloresia. En osaa sanoa kuinka pitkiä välimatkat ovat, mutta tuossa liikenteessä aikaa kului reilusti. Eikä se vielä riittänyt että meitä oli autossa me kuusi ja kuski vaan myös koko muu perhe oli mukana: äiti sekä sisko perheineen. Siellä sitä pohdittiin kaikki yhdessä missä hitossa ollaan kun välillä oltiin kaikki ihan pihalla. Myös nämä paikalliset. Jossain vaiheessa onneksi tunnistin läheisen kaupan ja päästiin takaisin kartalle ja vihdoin kotiin.

Kirjoittelen joku päivä postauksen tästä kämpästä, kunhan kaikki tavarat saadaan paikoilleen ja kämppiskin perille. Nyt väsyttää niin pirusti että seuraavien kuvien myötä ei muuta kuin Buenas Nochesta vaan!


Universidad San Ignacio de Loyola - Campus 1


Parque Kennedy

x Karoliina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti