Moikka! Tässä on nyt vähän kestäny tän tekstin kirjottamisessa. Tai sen alottamisessa itse asiassa. Viimeisin (teko)syy on mun oma läppäri, joka päätti ruveta temppuilemaan.
No joka tapauksessa tarkotus olis nyt kertoa meidän parin viikon takasesta reissusta. Käytiin kahdessa eri kaupungissa: Icassa ja Arequipassa ja jaan tän tarinan nyt muutamaan osaan ihan siitä syystä, että noita kuvia on aika paljon. Eli nyt vuorossa Ica, tai ainakin osa siitä.
Tosiaan reissu starttasi torstaina illalla klo 20, kun hypättiin bussiin suuntana Ica. Täällä pitkän matkan bussit on tosiaan erilaisia kun Suomessa. Alakerrassa on kalliimmat paikat, siellä penkit on leveitä, pehmeitä ja ne saa kaadettua nukkuma-asentoon ja jalkatuki nousee myös ylös. Yläkerrassa, missä me opiskelijat tietysti oltiin, penkit on samankokoisia kuin Suomessa, mutta selkänojan saa laskettua lähes 180 astetta eli nukkuma-asentoon. Siellä jalkatuki ei nouse, koska penkkejä on enemmän, ja edessä olevan penkki laskeutuu suoraan sun jalkojen päälle. Meillä vaan kävi tuuri, kun saatiin yläkerran ensimmäisen rivin paikat, jolloin edessä ei istu ketään ja jalat voi nostaa "ikkunalaudalle". Siitä oli myös hyvä tiirailla maisemia. Tosin kuten yllä olevasta kuvasta näkee, niin kahdeksan aikaan illalla on pimeää.
Bussimatka kesti noin neljä tuntia, jonka aikana tv:ssä pyöri elokuva ja meille tarjoiltiin iltapala. Täällä on normaalia, että pitkän matkan busseissa on yksi työntekijä, jonka tehtävänkuva on hyvin samanlainen kuin lentoemännillä. Bussiemäntä? Bussien elokuvista sen verran, että ne on tietenkin dubattu espanjaksi ja äänet super kovalla. Jos istuu tarpeeksi lähellä näyttöä, niin voi nähdä enkkutekstit. Jos elokuva ei kiinnosta, niin kannattaa tunkea kuulokkeet korviin ja vääntää nupit kaakkoon.
No päästiin puolen yön paikkeilla perille, jossa meitä oli vastassa hostellin työntekijä. Suunnattiin hostellille ja otettiin kuuden hengen huone. Meitä oli matkassa 7, mutta sängyt oli niin leveitä, että hyvin mahduttiin kaikki. Todettiin yön aikana, että vessassa asuu jotain olioita ja ilmeisesti katossakin, koska jossain vaiheessa yksi kavereista oli paennut alasänkyyn.
Huacachina, Ica. Dyynit ihan hostellin vieressä. Vai hostelli ihan dyynien vieressä? No sinne kuitenki kiivettiin aamulenkille.
Alas palatessa hiekka vaan kuumeni. Ja jano oli melkoinen.
Hostellilla oli oma uima-allas (jonka vesi tosin ei ollu mitää maailman puhtainta.
Jos ihan tarkkaan kattoo niin yläreunassa näkyy pari kaveria kiipeämässä huipulle. Me muut luovutettiin ja suunnattiin aamupalalle.
Aamupalan jälkeen osallistuttiin viinitarhakierrokselle.
Kierroksen jälkeen päästiin maistelemaan erilaisia viinejä ja piscoja. Namm. Parasta oli pisco de crema, aika samanlaista ku esim. Baileys.
Tän jälkeen palattiin hetkeks hostellille ja sitte sandboardaamaan dyyneille, mutta siitä lisää seuraavalla kerralla. Chau.
No joka tapauksessa tarkotus olis nyt kertoa meidän parin viikon takasesta reissusta. Käytiin kahdessa eri kaupungissa: Icassa ja Arequipassa ja jaan tän tarinan nyt muutamaan osaan ihan siitä syystä, että noita kuvia on aika paljon. Eli nyt vuorossa Ica, tai ainakin osa siitä.
 |
| Lima - Ica, vähän alle 300km, noin 4h bussilla. |
Tosiaan reissu starttasi torstaina illalla klo 20, kun hypättiin bussiin suuntana Ica. Täällä pitkän matkan bussit on tosiaan erilaisia kun Suomessa. Alakerrassa on kalliimmat paikat, siellä penkit on leveitä, pehmeitä ja ne saa kaadettua nukkuma-asentoon ja jalkatuki nousee myös ylös. Yläkerrassa, missä me opiskelijat tietysti oltiin, penkit on samankokoisia kuin Suomessa, mutta selkänojan saa laskettua lähes 180 astetta eli nukkuma-asentoon. Siellä jalkatuki ei nouse, koska penkkejä on enemmän, ja edessä olevan penkki laskeutuu suoraan sun jalkojen päälle. Meillä vaan kävi tuuri, kun saatiin yläkerran ensimmäisen rivin paikat, jolloin edessä ei istu ketään ja jalat voi nostaa "ikkunalaudalle". Siitä oli myös hyvä tiirailla maisemia. Tosin kuten yllä olevasta kuvasta näkee, niin kahdeksan aikaan illalla on pimeää.
Bussimatka kesti noin neljä tuntia, jonka aikana tv:ssä pyöri elokuva ja meille tarjoiltiin iltapala. Täällä on normaalia, että pitkän matkan busseissa on yksi työntekijä, jonka tehtävänkuva on hyvin samanlainen kuin lentoemännillä. Bussiemäntä? Bussien elokuvista sen verran, että ne on tietenkin dubattu espanjaksi ja äänet super kovalla. Jos istuu tarpeeksi lähellä näyttöä, niin voi nähdä enkkutekstit. Jos elokuva ei kiinnosta, niin kannattaa tunkea kuulokkeet korviin ja vääntää nupit kaakkoon.
No päästiin puolen yön paikkeilla perille, jossa meitä oli vastassa hostellin työntekijä. Suunnattiin hostellille ja otettiin kuuden hengen huone. Meitä oli matkassa 7, mutta sängyt oli niin leveitä, että hyvin mahduttiin kaikki. Todettiin yön aikana, että vessassa asuu jotain olioita ja ilmeisesti katossakin, koska jossain vaiheessa yksi kavereista oli paennut alasänkyyn.
Huacachina, Ica. Dyynit ihan hostellin vieressä. Vai hostelli ihan dyynien vieressä? No sinne kuitenki kiivettiin aamulenkille.
Alas palatessa hiekka vaan kuumeni. Ja jano oli melkoinen.
Hostellilla oli oma uima-allas (jonka vesi tosin ei ollu mitää maailman puhtainta.
Jos ihan tarkkaan kattoo niin yläreunassa näkyy pari kaveria kiipeämässä huipulle. Me muut luovutettiin ja suunnattiin aamupalalle.
Aamupalan jälkeen osallistuttiin viinitarhakierrokselle.
 |
| Platanos (Banaaneja) |
 |
| Muutama rypäle. Noista tehdään piscoa, perinteistä perulaista vahvaa alkoholia. |
 |
| Oikeaoppisesti suojattu auto? |
Kierroksen jälkeen päästiin maistelemaan erilaisia viinejä ja piscoja. Namm. Parasta oli pisco de crema, aika samanlaista ku esim. Baileys.
 |
| Pari litraa viiniä odottaa noutajaansa. |
 |
| Niistä "tynnyreistä" saatiin maistiaisia ton kepin avulla. Tykkäsin jopa punaviineistä... |
 |
| Ostettiin pari litraa piscoa. |
 |
| Maistelujen lopputulos. :D |
x Karoliina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti